Palstaviljelijän perusrehut

Kaksi vuotta 2015-2016 palstaviljelyä takana. Paljonko menee aikaa? Rahaa? Tuleeko satoa? Onko kivaa? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Epäilemättä ei ole kahta samanlaista viljelijää eikä viljelymaatakaan:) Viime vuonna satoa tuli jo verrattain runsaasti. Itselläni on toiminut selvästi parhaiten perusjuurekset ja selkeät ratkaisut. Pellolla tulee oltua ehkä puoli sataa tuntia istutus ja kasvukaudella monipuolisesti mylläten, harventaen, nostaen... koiran ulkoilutus päälle niin ulkoilu ja liikunta hoituu kyllä samalla. Aarin palstan vuokra maksaa Vuosaaressa 50e, mukulat&siemenet + Pollen Paras niin kustannus noin satasen vuodessa. Laskin että nostin noin 150kg syötävää viime kaudella. Marttaliiton Taina Koivusen kirjan "Satoisa palstapuutarha" opeilla tulisi yltää 200-300kg kasvukaudessa... Kilot ei tietenkään kerro ihan kaikkea: tuoreet yrtit ja salaatit on kevyttä luksusta ja monipuolisuus iloinen asia. Mutta satoisan varmat ja helpot viljeltävät ovat kyllä aloittelijalle erittäin kiitollisia. Piinallista katsella palstalle tullessa, että vaivalla harvennettuja porkkanoita jyystää kemppia ja popsii jänis, ja jääkö tästä mitään käteen? Mutta sen sijaan: peruna, ah! Viljely silkkaa nautintoa. Huhtikuun loppu 2016 oli lämmin. Joten otin riskin: ennen sadetta Hankkijan Timo -perunaa maahan ja harso päälle...    

    

Toukokuu alkoi lämpimänä, joten naurista, pinaattia, salaattia, härkäpapuja, sipuleita, hernettä, punajuurta, mustajuurta suunnilleen tässä järjestyksessä... 

 Ja poikkeuksellisen lämpimän toukokuun ekan viiikon jälkeen alkoi näyttää jo tältä. Oikea kaistale on ylivuotista talvivalkosipulia, jonka istutin lokakuussa 2015.

Huhtikuinen perunanistutus osui nappiin. Vierille istutin härkäpapua. Kesäkuun toisella viikolla sai jo ensimmäiset uudet perunat! Niitä jakelin vähän muillekin.

Uutta perunaa löytyi nimittäin lähelle 40kiloa (mitäs istutin niin paljon tietty ja miks juuri perunaa? Helppo, varmaa, eettistä, sulaa hulluutta kulkea perunarinkan kotikatua kun valtion tukemia mukuloita puoli-ilmaiseksi kaupoissa - mutta jotenkin palkitsevaa silti. Ja onhan ne nyt hyviä! Helppoja nostaa reppuun jos menee kaverille kylään - toit taas perunoita, noin.)

Peruna, se on hyvä. Joka ruualla perunaa. Peruna aina repussa. Toinen mistä tykkään on nauris. alkuun päästyään nauris kasvaa nopsaan ja lehdet peittää maata kivasti, niin ettei kitkemisessä ole tokuton työmaa. Kirpat rei'ittää kuivilla ja lämpimillä ilmoilla lehtiä, nokkosvesi auttaa vähän, ja kasvaa nauris, vaikka lehti repaleinenkin. Nauriit alhaalla kuvassa keskellä toukokuulla.Voi istuttaa varhain kevätnauriin. 

Kaaressa edessä hernettä, lajiketta, joka kasvaa pienen viidakon tavoin eikä kaipaa tukikeppejä.

Toisen erän syysnaurista istutin perunan nostolta vapautuvaan maahan, syysnauris kasvaa hitaammin, mutta kirpat ei enää riesana loppukaudesta ja ovat hyvän makuisia kyllä, myöhäsyksylle tuoretta ruokaa.

Palstasta puskee villinä vanhaa minttua, joten niitä annan kasvaa siellä, missä kasvavat, vaikka nauriin kyljessä on hyvä mintun paikka. 

Tuore salaatti! Namskis. Kesällä varsinkin. Helppo ja varma, salaattia kaikkeen. Hyvä kasvattaa sopivan suojaisassa paikassa ja kummussa, ettei sateet rummuta multia lehtiin. 

Ja samperin lehtokotilot! Kesällä tihulaisia, kirppoja, muurahaisia, kotiloita, koitan torjua nokkosvedellä. Eli 30litran ämpärissä vettä ja nokkosia aina haisemassa, kaatelen kasvien päälle. Lannoittuvat samalla nokkosten typellä. Ei saa kaataa liikaa, ettei herkät lehdet pala. Käytännössä liikkuminen muuttuu palstan ja tollaisen koiran kaa kasvukaudella siihen, että puskien kautta mennään. 

Vihersi mukavasti koko palsta kesäkuun alun päivinä. Takaiskuja tietty tulee myös: merikaali? Ei vieläkään mitään pintaan. Mustajuuri? Vaivalla kitketyt ja hitaasti kasvavat juuret mahtu syksyllä kouraan, maku outo ja vetinen. Punajuuri, näytti hyvältä kunnes...jänis löysi ja nosti pois muutama kerrallaan. Porkkana, jänikseltä turvaan illan pimeydessä se vähä, mikä työllä ja vaivalla...

Herneen kanssa oli kivaa! Istutus varhain harson alle meni nappiin, ehtivät kasvaa ennen kuin tihulaiset paikalla, ja valoa ja lämpöä riitti. Yhtäkkiä oli tietty tolkuton määrä makeita herneitä. 

Ja muuta kaikkea. Parin päivän välein kannettiin palstalta mitä jaksettiin kotiin. Ja kuivuri surrasi yrttejä. Mäkimeiramia, sitruunamelissaa ja timjamia. Ja minttua teeksi. 

Auringonkukat on näyttäviä ja hyödyllisiä maanparannuskasveja! Oon laittanut sopivin väleihin muutamia.

Talvivalkosipulit kasvoi verrattain kehnosti. Mikähän siinäkin? Liian vähän Pollea? Vai lisää kalkkiako kaipasivat, maan ph. oli liian hapan? 

Kauniita ja maistuvia niistä kuitenkin tuli. Isoimmat istutin lokakuun lopuksi peltoon kasvamaan. Miten lienevät selvinneet tästä talvesta, kylmä marraskuu, lämmin joulukuu, ennätyslämmin tammikuu, nurmikko näkyy jo ja pitäisi olla talven kylmin ja lumisin vaihe. Helsingin talvet kai ovat tämän kaltaisia jatkossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Toimii!
-Peruna
-Nauris
-Kesäkurpitsa
-Herne
-Talvivalkosipuli(?)
-salaatti
-pinaatti
-härkäpapu
-Lehtikaali
-Auringonkukka
-Kehäkukka (Nätti ja hyvä teeaines kuivatettuna)
-Mäkimeirami (Helppo ja hyvä!)
-sitruunamelissa (Helppo ja hyvä!)
-Timjami (kestää myöhään syksyyn)
-Tilli
-Persilja (kestää myöhään syksyyn)
-Porkkana (hankala)
-Avomaankurkku (vaikea)

Ei toimi!  
-Merikaali (kerran vielä...)
-Punajuuri (jos kasvaa, myyrä syö, jos ei myyrä, jänis - kahteen vuoteen ei yhtään järkevän kokoista punajuurta)
-Mustajuuri (Pitkä kasvukausi, hidas, huono tulos - hipsterit pitäkööt juurensa)
-Chili (Toimis ehkä just jossain tropiikissa)
-